FinELib 10 vuotta M istä lähdettiin liikkeelle, missä ollaan nyt

1. FinELib 10 vuottaMistä lähdettiin liikkeelle,missä ollaan nyt Päivi Kytömäki Ylikirjastonhoitaja Oulun yliopisto Juhlaseminaari 29.5.2007

2. Yliopistot vuonna 1996 • Yliopistot laman jäljiltä: 1992-1994 mittavat painettujen lehtien lakkautukset • Kriisityöryhmiä ja –seminaareja, mm. Opm:n Korkeakoulujen toimintaedellytysten turvaaminen 24.5.1994, Kokoelmapol seminaari 1996, Suom. Tiedeakatemia: Tiet.kirjastojen kriisi-seminaari 1998 • Ensimmäiset e-lehdet saatavilla • Ministeriöillä tietoyhteiskunta-strategiat 1995-1996 • Opm:n panostus tietoyhteiskunnan perusrakenteiden kehittämiseen, erit. verkko- ja laitteistoinfra-struktuuriin

3. Idea syntyy • HYK:n tietotekniikkatulevaisuusseminaarissa syyskesästä v. 1996 • Keskustelussa huoli tutkimuksen aineistoista • E-lehdet tulossa, miksi kaikki tekisivät yksin selvästi haastavan lisenssiointityön, miksi ei keskitetysti, jolloin myös aineistomaksut tod.näk. alhaisemmat? • Opm ollut huolissaan yliopistojen aineis-tokehityksestä, miksi ei tulisi korjaamaan tilannetta? • Sisältöjä tietoyhteiskunnan verkkoon!

4. Kuljetaan onnellisten tähtien alla • Idea sattumalta opm:n tietoon heti, opm:n kiinnostus • OPM:llä tutkimusrahoituksen lisäysohjelma! • OPM nimittää työryhmän, joka tekee suunnitelman ja esittää FinELib:n perustamista • Myös eräissä maissa liikkeellä elib-hankkeissa, joskin aivan erilaisella kuviolla • 3-vuotinen FinELib-ohjelma perustetaan, toiminta alkaa marraskuussa 1997

5. Työryhmän muistiosta otteita • ”Kansallisen elektronisen kirjaston suunnitte-lutyön lähtökohtana on parantaa oleellisesti mahdollisuuksia ja valmiuksia hankkia, säilyt-tää ja asettaa tutkimuksen, koulutuksen ja elinkeinoelämän käyttöön digitaalisessa muodossa olevaa aineistoa. ... (KeKirj) voidaan määritellä järjestelmäksi, joka varmistaa yhtenäisen pääsyn laajaan ja hyvin organisoituun, mutta toisaalta heterogee-niseen elektroniseen tietovarantoon.”

6. Työryhmän muistiossa oletus • Hankittaessa tiet. kirjallisuutta keskitetysti • Saadaan edullisemmat sopimukset • Säästetään hallinn. ja tekn. kustannuksissa • Saadaan koordinoitu kokonaisuus • Palveluja voidaan toteuttaa hajautetusti

7. Organisoituminen • Ohjausryhmä: • kirjastojohtajia (yo:t, amk:t, SA), • tutkija (HY), • CSC:n edustaja, • HY:n varareht. 5.11.1998 lähtien • Aineiston hankinnan ja valinnan tueksi työryhmä (nyk. konsortioryhmä) ja kuusi tieteenalaryhmää • V. 1998 työvoima 1,35 htv! • HYK:iin suunnittelija ja osa-aikainen projektisiht.

8. Infrastruktuurin rakentaminenalkaa • Rahaa oli, mutta sen käytössä ei höt-kyilty, homman piti olla kunnolla mietitty • Työkalut kuntoon ensimmäisenä: • Lisenssointiperiaatteet, joiden pohjana kv-periaatteet ja jotka rehtorien neuvosto hyv. • Kokoaikaisten opiskelijamäärien eli FTE-luvun laskenta sovittiin opm:n kanssa • Rahoitusmalli, jonka mm. kirjastojohtajat ja yo:en ja amk:en rehtorit hyväksyivät • Kansalliset käyttösopimukset

9. Kova ydin: aineistot • FinELib:n kantava ajatus oli ja on ollut Suomen tutkimuksen edellytysten vahvistaminen • Jo v. 1998 käyttäjäkysely HY:n, OY:n ja Taideteollisen kk:n tutkijoille, opiskelijoille ja muulle henkilökunnalle sekä ammattikorkeakoulujen kirjastohenkilökunnalle • Vastauksia saatiin 294, vaikka e-lehdet aivan uusi ja jopa tuntematon asia

10. Mitä v. 1998 haluttiin • 1. Ulkomaisia kokotekstejä • 2. Erikoisalojen viitetietokantoja • 3. Kotimaisia kokotekstilehtiä • 4. Citation Index- ja Current Contents-tietokantoja • CI on nykyinen Web Of Science • CC:tä vastaa uutuuspalvelu

11. Mitä hankittiin v. 1997-8 • Academic Press • EBSCO: kaikki yo:t ja amk:t, 52 org. • CSA, Cambridge Scientific Abstratcs, kaikki yo:t ja lukuista amk:t, 43 org. • Springer, 37 org. • OVID, neljä yliopistoa • PCI, Periodical Contents Index, kaikki tiedelaitokset, amk:t ja yleiset kirjastot!

12. Muuta alun fiksua aktiviteettia • V. 1998 kolme kehittämishanketta, jotka valittiin hankekilpailulla • Viisi koulutustilaisuutta, joissa kaikissa ulkomaisia asiantuntijoita luennoimassa • Kansainvälinen yhteistyö: Viisi pohjoismaista kokousta sopimuksista • FinELib:n esittelyjä eri tilaisuuksissa 43 • MTV-Akatemia: ”Kansallinen elektroni-nen kirjasto – tutkijan tuki työpöydällä”

13. Vakiintuneet toimintamuodot • Rakenteiden ja toiminnan selkeys • Asiakkaiden ja heidän asiakkaittensa tarpeiden kuuleminen (käyttäjäkyselyt) • Kehittämistyö • Markkinointi, tiedotus ja koulutus • Laaja yhteistyö • Kansainvälisellä tasolla • Valtakunnallisesti: kaikki kirjastosektorit, CSC, virtuaaliyliopisto, tutkimus

14. Rahoitusmallit • Jatkuvuuden turvaaminen sekä opm:n ja kehysorganisaatioiden osalta alussa keskeinen varmistettava asia • V. 1997 yleisperiaate, jonka mukaan • 80 % opm:n tuesta menee aineistoihin, loput työvoimaan, kehittämiseen, matkoihin yms. • Yleis- ja monitiet. aineistot: 1. sopimuskausi opm:n tuella • Sitten opm:n tuki 50 % tieteenalakohtisille aineistoille ja 80 % yleis- ja monitieteellisille

15. Rahoitusmallit • Omavastuuosuus: sitouttamista, hankittavat aineistot välttämätöntä • Vanhat tilausmaksut alussa pohjana tilaajien osuuksille, myöhemmin kehitetty käyttö- ja käyttäjämäärä-pohjaisia malleja • Jo v. 1999 FinELIb:n suositus painettujen lehtien lakkauttamisesta

16. Ohjelmakausi 1997-1999 • Ohjelmakauden opm-rahoitus 27 milj. mk, aineistoihin käytetty 31 milj. mk • 3000 linssoitua kansainvälistä lehteä • 80 viitetietokantaa, lakiaineistoa, sanakirjoja ja tietosanakirjoja 10 jne. • Erit. pienten yo-kirjastojen lehtitarjonta kasvoi kovasti kaudella • Kokemus: edullisempaa hankkia keskitetysti

17. Vakinaistaminen • Vv. 1997-1999 toiminta osoitti oikeaksi perusoletukset: • Kalliit ja monien käyttämät aineistot on yl. edullisempaa hankkia keskitetysti • Tutkimus- ja koulutusedellytykset ovat parantuneet lisääntyneen aineistotarjonnan avulla • Vakinaistamisen valmistelu syksyllä 1999, valmius seur. tiikerinhyppyyn

18. Vakinaistettu FinELib • Opm:n vakinaistamiskirje 17.3.2000 • Kansallinen palveluyksikkö, joka palvelee kaikkia kirjastosekktoreita • Kotipesäksi Helsingin yliopiston kirjasto, jolle osoitettiin tähän 18 milj. mk v. 2000 • Painopiste tutkimuksen ja kk-opetuksen tarvitsemien e-aineistojen hankinnassa • E-aineistojen käyttöä tulee kehitettää mm. käyttöliittymän avulla

19. Vakinaistettu FinELib 2/2 • Uusi, uudella periaatteella muodostettu ohjausryhmä: kytkentä paremmin sidosryhmien johtoon, pj. yo-rehtori • Ohjausryhmässä yo:en ja amk:en edustus niiden kirjastojen edustuksen lisäksi, SA, OPM (kaikki sekktorit), yleinen kirjasto • Ohjausryhmän asettaa HYK:n johtokunta • HYK:n tulosneuvotteluissa FinELib

20. V. 2000 • Mukana kaikki yliopistot, ammattikorkea-koulut, maakuntakirjastot ja 24 tutkimuslaitosta • Palvelusopimukset • FinELib-konsortion toimintaperiaatteet • Käyttöliittymäprojekti alkaa • Uudet hankinnan työkalut (tk:t) • HYK:iin Kansallisen elektronisen kirjaston palvelut- päätoimiala • Htv 3,4 htv, lehti- ja käyttömäärät 2 x (1998-9)

21. Uusia saavutuksia • 2001: Elsevier, Web of Science, Nature • 2002: • Hum.- yhteiskunn. aineistot puhuttavat • Tieteenalakoht. lehtiarvio: lehtinimekkeet jakautuivat tasaisesti eri tieteenaloille • Rahoitusmallin tarkistaminen • 2002: Tiedonhakuportaalin valinta • Arviointi

22. Arviointi antoi kiitosta ja korjattavaa Itsearviointi ja ulkopuolinen arviointi • Palvelut vastaavat jäsenorg:n tarpeita ja tulevaisuusvisioita, käyttäjät tyytyväisiä • Parantanut tutkimuksen kilpailukykyä • FinELib lisensioinnin osaamiskeskus! • FinELib luonut uutta e-kulttuuria • Pitkän aikavälin strategia puuttuu • Työnjako ja rahoitusjärjestelmä epäselvä • Portaalia kaivataan • Tilastojen keruuta tehostaa • Kirjastot ovat FinELib:n asiakkaita

23. Uusia saavutuksia 2003 • Strategia v. 2004-2006 • Strategiset päämäärät • Asiakkaiden palvelutarpeisiin vastaaminen • Yhteiskunnallinen vaikuttaminen • Rahoitusjärjestelmän kehittäminen • Hyvän imagon vaaliminen ja kehittäminen • Johtamisen kehittäminen • Huippuosaamisen kehittäminen

24. Uusia saavutuksia 2003 • Open access-toiminta alkaa • Toimintamalli pienille tieteenaloille • Johtamistaitojen arviointi ja kehittäminen • Toiminnan vaikuttavuuden arviointi • Käyttäjäpalaute (Loppukäyttäjät) • Käyttötilastojen keruu • Asiakaspalaute konsortion jäseniltä • Digitaaliset kirjastot käyttäjien näkökulmasta, kv-konferenssi

25. Saavutuksia 2004 • Nelliportaalin avaaminen 2004/2005 • Osaamiskartoitus • Ainiestohankinnan painopisteet • Humanistis-yhteiskunnalliset aineistot (4+5) • Kotimaiset aineistot • E-kirjat • Yl. kirjastojen joustavampi ilmoittautumismenettely

26. Nelliportaali • Kaikkien aineistojen löytyvyys/näkyvyys yhdestä portaalista (lisensoituihin, vapaisiin, omiin) • Mahdollistaa haun useista tietokannoista yhtä aikaa • Yhtenäinen lehtilista eri pakettien sisältämistä lehdistä (viimeinkin) • SFX-linkityspalvelulla kokotekstiartikkelien löytyvyys helpottunut, linkitys void. lisätä viitetietokantoihin ja jopa Google Scholariin

27. Saavutuksia 2005 • Uusia hum.-yhteiskunn. aineistoja 10, joille opm:n erikoistuki • Kertaostona ECCO-kirjapaketti • Yritys konsortionlaajuisesta lisenssista • Shibboleth-autentikointi, pitkäaikaissäilytys • Asiakas- ja loppukäyttäjäkyselyt: kiittävät • Strategiset kumppanuudet: HYK, Stadia, Pohjanportti

28. Saavutuksia 2006 • Kansallisten perusaineistojen määrittely tutkimukselle ja kansalaiselle • Kristiina Hormia-Poutnen kutsuttuna edustajana Advisory Boardeissa • Uusi strategia kaudelle 2007-2015: sen tiikerinloikka?

29. FinELib luvuin 2000 2002 2006 • Htv 3,4 6 13,6 • Jäsenorg. 97 107 113 • Tietokantoja 90 120 273 • E-lehtiä 6000 8400 18600 • E-kirjoja 278000 • Lad. artikkelit 1 milj. 2 milj. 6,2 milj. • Liikevaihto 15,1 milj.

30. Artikkelihinnan kehitys yliopistoissa 2002 2004 2006 • ACS 0,6 1,04 0,98 • EBSCO 0,43 0,34 0,22 • Elsevier 5,02 3,02 2,81 • Emerald 2,16 2,45 1,00 • Springer 7,08 5,80

31. Kestohaasteita • Neuvottelut Elsevierin kanssa 1998 lähtien • Yleisille kirjastoille sopivia aineistoja vähän • Ammattikorkeakouluille sopivat aineistot? • Yhteiskirjastot • Aineistojen oikeudenmukainen kustannustenjako • Organisatorinen asema KK:ssa, kun konsortion rahaa 2/3 liikevaihdosta • Eri ministeriöiden erilaiset rahoituskäytännöt • Pitkäaikaissäilytys • Ennakoivuus

32. Tiikerinloikat • Ideasta pysyväksi toiminnaksi • Toiminnan johtaminen kirjastoista sidosryhmien kehysorganisaatioihin (ohjausryhmä) • Kaikki kirjastosektorit mukana • Perusaineistot?,Tekniikan mahdollistama uusi innovaatio?

33. Kiitokset • Alkuryhmälle, -ryhmille näkemisestä, uskomisesta, yrityksestä! • Opm:lle uskalluksesta lähteä auramattomaan hankeen v. 1997 ja sen jälkeen tuesta ja luottamuksesta! • Kristiinalle ja hänen joukoilleen sitoutumisesta, haasteiden ottamisesta, kuuntelusta, jaksamisesta! • Kaikille konsortioiden jäsenille väännöstä niin että hyvä on tullut!