Monikulttuuristen nuorten kulttuurisen identiteetin kehittyminen

1. Monikulttuuristen nuorten kulttuurisen identiteetin kehittyminen KM Mikko Hyytiä Jatko-opiskelija Jyväskylän yliopisto Kasvatustieteiden laitos Vastaava opettaja Kriisi- ja nuorisokoti Vanamo

2. Teemat • Koulunkäynti • Urasuunnitelmat • Osallisuus • Syrjäytyminen • Integraatio • Osallisuus

3. Tutkimusongelmat Kulttuurinen identiteetti Osallisuus ja kansalaisuus Miten osallisuuden, aktiivisen kansalaisuuden ja syrjäytymisen kokemukset ovat yhteydessä monikulttuuristen nuorten kulttuurisen identiteetin kehittymiseen sekä integroitumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan? • Miten ja millä voimakkuudella elämän eri osa-alueet (perhe, koulu, harrastukset ja ystävät) ovat yhteydessä monikulttuuristen nuorten kulttuurisen identiteetin kehittymiseen?

4. Kulttuurisen identiteetin määrittäminen • Kulttuurinen identiteetti on osa yksilön minäkäsitystä, joka saa alkunsa siitä tiedosta ja kokemuksesta, mikä yksilöllä on oman kulttuurisen ryhmän jäsenyydestä. (Fornäs 1998) • Kulttuurinen identiteetti muodostuu yksilöille ja yhteisöille merkityksellisten symbolien ja tekstien välityksellä. Nämä symbolit ja tekstit luovat kaiken kommunikaation perustan. (Fornäs 1998) • Kulttuurisen identiteetin rakennusprosessi voidaan nähdä myös alati muuttuvana, pirstoutuneena, vallan, toiminnan ja historian kohteena. Tässä mielessä kulttuurisessa identiteetissä on yhtä paljon kyse ”joksikin tulemisesta” kuin ”jonakin olemisesta”. (Hall 2002) • Monikulttuurisissa yhteiskunnissa kulttuurinen identiteetti tarjoaa signaalin siitä, kuka kukin on. (Berry ym. 1992)

5. Elämän eri osa-alueet ja kulttuurinen identiteetti - Perhe • Monikulttuuristen perheiden muuttaessa uuteen kotimaahan on keskeisessä asemassa se, miten hyvin perheenjäsenet kotoutuvat yhteiskuntaan. Kotouttamisprosessin etenemisnopeus saattaa kuitenkin vaihdella perheenjäsenten keskuudessa. • Etenkin nuorille on vaikeaa tasapainotella uuden ja oman kulttuurin välillä. (Helander 2002) • Haasteeksi muodostuu tilanne, jossa monikulttuuristen perheiden vanhemmat yrittävät ylläpitää ja siirtää omaa kulttuuriaan lapsilleen, toisaalta koulussa ja muualla yhteiskunnassa nuoret kohtaavat uuden kulttuurin ja sen tarjoamat mahdollisuudet ja ”vaarat”. • Vanhempien kotoutuminen vs. nuorten kannustaminen ja motivointi.

6. Elämän eri osa-alueet ja kulttuurinen identiteetti - Koulu • Mikrotason tarkastelun keskiössä ovat monikulttuuristen nuorten kokemukset opiskelusta monikulttuurisena oppilaana sekä heidän käsityksensä opiskelusta ja urasuunnitelmistaan. • Makrotasolla keskiössä ovat monikulttuurisuutta käsittelevät opetussuunnitelmat sekä monikulttuurisia oppilaita varten rakennetut tukitoimet (esim. MaMu-opetus). • Koululaitosta voidaan pitää keskeisenä paikkana, kun puhutaan kulttuurien siirtämiseen keskittyneistä instituutioista sekä sosiaalistajista, heti perheiden jälkeen. (Reich 2005) • Opettajille ja koulun muulle henkilökunnalle monikulttuurisuus koulussa merkitsee aina myös oman työnkuvan ja työtehtävien määrittämistä.

7. Elämän eri osa-alueet ja kulttuurinen identiteetti- Harrastukset • Harrastukset ja vapaa-aika ja niihin liittyvät merkitykset eivät avaudu kaikissa monikulttuurisissa perheissä samalla tavalla, kuin ehkä suomalaisessa kulttuurissa, jossa aktiivinen kansalaisuus määrittyy paljolti yhteiskunnallisen osallisuuden ja kollektiivisen tekemisen kautta. • Harrastusten kulttuurisidonnaisuus. • Ystävät ovat tärkeä osa monikulttuuristen nuorten elämää, sillä ystävyyssuhteet vaikuttavat identiteettiin, itsetuntoon ja kotoutumiseen. Lisäksi uuden kielen omaksuminen nopeutuu ja vahvistuu erilaisissa kanssakäymisissä. (Talib & Lipponen 2008) • Sosiaalisten taitojen vajavuus ja ystävyyssuhteiden niukkuus saattavat vaikuttaa nuoren mahdolliseen syrjäytymiseen.

8. Tuloksia ja ajatuksia matkan varrelta • Perheen merkityksestä kulttuurisen identiteetin rakennusprosessissa: • Vanhempien vahva auktoriteettiasema  viestit omista kulttuurisista juurista. • Tytöille oman äidin antama vahva roolimalli ja esikuva. • Poikien roolimalli voi löytyä esimerkiksi opettajista tai urheiluseuran valmentajasta. • Koulun merkityksestä kulttuurisen identiteetin rakennusprosessissa: • Koulussa mahdollisuus tutustua suomalaiseen kulttuuriin sekä sen liitäminen omaan kulttuuriin. • Koulussa tärkeää on ainakin yhdenkeskustelukanavan olemassa olo aikuisen kanssa. • Koulu kohtauspaikkana.

9. Tuloksia ja ajatuksia matkan varrelta • Harrastusten ja ystävien merkityksestä kulttuurisen identiteetin rakennusprosessissa: • Harrastukset voivat toimia paikkana, jossa kulttuurien väliset rajat häviävät ja jokaista kannustetaan olemaan oma itsensä. • Harrastuksista saatujen positiivisten kokemusten siirtyminen muille elämänalueille. • Harrastusmahdollisuuksien kehittäminen ja kohdentaminen. • Ystävyyssuhteiden solmiminen sekä muihin monikulttuurisiin nuoriin, että suomalaisiin nuoriin. • Ystävyyssuhteiden merkitys sosiaalisten viestien ymmärtämisessä.

10. Yhteenvetoa • Monikulttuuristen nuorten kulttuurisen identiteetin rakennusprosessi on paljolti kiinni yhteiskunnan tarjoamista edellytyksistä. • Koulujen tarjoama tieto ja sen tuottamat käytänteet vaikuttavat suuresti siihen, mitä monikulttuuriset nuoret sisäistävät suomalaisesta kulttuurista. • Harrastusmahdollisuuksien turvaaminen on monikulttuurisille nuorille ensiarvoisen tärkeää, sillä se näyttää olevan monelle paikka, missä voi vapaasti toteuttaa itseään omien vahvuuksien kautta. • Tiedon lisääminen monikulttuurisuudesta auttaa meitä ymmärtämään paremmin siihen liittyviä ilmiöitä sekä kohtaamaan heitä edessä olevissa kanssakäymisissä.

11. Pohdittavaksi • Miten monikulttuurisuudesta oleva tieto saadaan kaikille avoimeksi? • Ovatko monikulttuurisiin nuoriin kohdistuvat tukitoimet tällä hetkellä riittäviä? • Mitä mahdollisuuksia kouluilla on kohdata monikulttuurisuuteen liittyviä ilmiöitä tällä hetkellä?

12. Ismo Alangon sanoin…. • Väritän värityskirjaa, vedän viivan pisteestä toiseen, kokoan palapeliä, josta puuttuu paloja. Joku auttaa löytämään, toinen katkoo kyniään. Väritän värityskirjaa aikamyrskyssä.

13. Kirjallisuutta • Fornäs, J. 1998. Kulttuuriteoria. Myöhäismodernin ulottuvuuksia. • Hall, S. 2002. Identiteetti. Suom. Lehtonen, M. & Löytty, O. • Berry, J.W. ym. 1992. Cross-cultural psychology. • Helander, R. 2002. Somalitytöt kahden kulttuurin välissä. Teoksessa Aaltonen, S. ym. Tulkintoja tytöistä. • Reich, R. 2005. Minors within minorities: a problem for liberal multiculturalists. • Talib, M-T. & Lipponen, P. 2008. Kuka minä olen? Monikulttuuristen nuorten identiteettipuhetta.