Ket nykyiset ty aikam r ykset ja j rjestelyt palvelevat
Download
1 / 22

Ketä nykyiset työaikamääräykset ja –järjestelyt palvelevat? - PowerPoint PPT Presentation


  • 116 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

Ketä nykyiset työaikamääräykset ja –järjestelyt palvelevat?. Toimihenkilöunionin työaikaseminaari 27.11.2009 Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen. Työaikamääräysten ja –järjestelyjen tila Suomessa. Työaikalaki uudistettiin 1996, sen perusteet ovat edelleen kunnossa

loader
I am the owner, or an agent authorized to act on behalf of the owner, of the copyrighted work described.
capcha

Download Presentation

Ketä nykyiset työaikamääräykset ja –järjestelyt palvelevat?

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


Ketä nykyiset työaikamääräykset ja –järjestelyt palvelevat?

Toimihenkilöunionin työaikaseminaari 27.11.2009 Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen


Työaikamääräysten ja –järjestelyjen tila Suomessa

  • Työaikalaki uudistettiin 1996, sen perusteet ovat edelleen kunnossa

  • Työajan pituus on Suomessa maailman lyhimpiä eikä sen edelleen lyhentämiseen ole perusteita

  • Työehtosopimusten työaikamääräykset ovat varsin joustavia ja antavat tilaa paikalliselle sopimiselle – parantamisen varaa on kuitenkin monilla aloilla

  • Tes-määräysten ja paikallisen sopimisen monipuolistaminen on edelleen tarpeellista etenkin kysyntävaihteluiden takia

  • Työnantajat ja palkansaajat ovat varsin tyytyväisiä työaikajärjestelyihin (mm. paikallisen sopimisen tutkimus)

  • Suomessa käytetään työaikajoustoja kolmanneksi eniten Euroopassa

  • Työaikaa lyhentäneissä maissa (Saksa ja Ranska) ollaan uudelleen pidentämässä työaikaa, koska työajan lyhennys on aiheuttanut enemmän haittoja kuin hyötyjä

Työmarkkinasektori


Miksi tarvitaan joustavia ja monipuolisia työaikajärjestelyjä?

  • Kysyntävaihtelut

    - Yrityksissä tuotteiden ja palvelujen kysyntä vaihtelee kausiluonteisesti ja sesonkien mukaan sekä viikonpäivien ja vuorokauden aikojen mukaan

  • Kuluttajien käyttäytymisen muutokset

    - Kuluttajat odottavat palveluita erityisesti ”normaalityöajan” ulkopuolella

    - Aukioloaikojen muutokset (24/7 -yhteiskunta)

  • Lainsäädännöstä ja työehtosopimuksista johtuvat perusteet (poissaolot)

    • Vuosiloma, perhevapaat, työajan lyhennysvapaat, vuorotteluvapaa, opintovapaa, osa-aikaeläke, osittainen hoitovapaa, asevelvollisuus; sairauspoissaolot; kesätyöt

  • Työntekijän omat perusteet

    - Opiskelu, perhe, elämäntilanne, terveydelliset syyt, osa-aikaeläke

  • Yritysten välinen kilpailu

    - Kannattavuus edellyttää työpanoksen kohdentamista asiakasvirran ja kysynnän mukaan

    - Palveluja ei voi tuottaa varastoon

  • Työllisyysnäkökohdat

    • Nuorten työllistäminen, työharjoittelu, opiskelijoiden työssäkäynti, vaikeasti työllistettävät

Saukkonen


On monta tapaa tehdä työtä – on monta tapaa työllistää

  • Pääosa työntekijöistä haluaa (tietenkin) pysyvän ja kokoaikaisen työsuhteen

  • Monet työntekijät haluavat tehdä myös tilapäistä työtä, osa-aikatyötä tai vuokratyötä, esim. elämäntilanteen mukaan

  • Työntekijät haluavat joustavuutta työaikoihin sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen

  • Yritykset tarvitsevat kysynnän vaihtelujen takia myös määräaikaisia tai osa-aikaisia työsuhteita ja vuokratyötä

  • Pätkätyön vaihtoehtona ei ole vain pysyvä työsuhde vaan myös työttömyys

  • On hyvä, että tarjolla on monia eri mahdollisuuksia työnantajille tarjota työtä ja työntekijöille osallistua työelämään

Työmarkkinasektori


Väitteitä ja vastauksia työelämän tilasta

”Työelämä on kurjistunut”

  • Suomalaisten työtyytyväisyys ja työhyvinvointi ovat useimmissa asioissa parantuneet, joissakin asioissa huonontuneet

  • Suomalaisten työolot, työtyytyväisyys, työn ja yksityiselämän suhde, työaikajoustot ja useimmat muut työelämämittarit ovat EU-maiden kärkiluokkaa

    ”Pätkätyöt ovat yleistyneet”

  • Määräaikainen työ on vähentynyt, osa-aikatyö lisääntynyt

  • Suomalainen työelämä rakentuu pysyvien ja kokoaikaisten työsuhteiden pohjalle

    ”Pätkätöissä on huonommat edut”

  • Työehdot ja sosiaaliturva ovat samanlaiset kaikissa työsuhteissa

  • Työnteon kannattavuudessa ja kannustavuudessa on parantamisen varaa myös muissa kuin pätkätöissä

    ”Työnantajat käyttävät pätkätöitä perusteettomasti”

  • Työn määrä vaihtelee kysynnän ja asiakkaiden mukaan; työaikajoustojen lisäksi tarvitaan myös määräaikaisia työsuhteita, osa-aikatyötä ja vuokratyötä

Työmarkkinasektori


Työmarkkinasektori


Työmarkkinasektori


Palvelu- ja käyntiajat edellyttävät erilaisia työaikajärjestelyjä

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

Päivätyö 8 h

Porrastetut

työvuorot 7,5 h

Päivätyö 8 h

Osa-aikatyö 4 h

Päivävuoro 7,5 h

Iltavuoro 4,5 h

Iltavuoro 7,5 h

4x6 tuntia

Osa-aikainen

vuorotyö 2x6 tuntia

2-vuorotyö

Limittäin

2-vuorotyö

2-vuorotyö

2 x 12 tuntia (viikonloppuvuoro)

Keskeytyvä

120 tuntia / viikko

3-vuorotyö

168 tuntia / viikko

Keskeytymätön

3-vuorotyö

80

40

120/168

Viikoittainen palvelu- ja käyntiaika (tuntia)

Saukkonen


Saukkonen


Työmarkkinasektori


Työmarkkinasektori


Työmarkkinasektori


Työaika ja joustavat työajat Euroopassa

1. Työajan pituus

  • Työajan lyhentämisestä keskustelu on siirtynyt työajan joustoihin ja työajan pidentämiseen

  • Uusissa EU-jäsenmaissa ja muissa kehittyvissä talouksissa on huomattavasti pidempi työaika kuin vanhoissa teollisuusmaissa

    2. Työajan joustot

  • Työaikajoustot ovat tulleet jäädäkseen, niiden esteet vähentyneet

  • Yritysten tarpeiden ja työntekijöiden toiveiden yhteensovittaminen on onnistunut varsin hyvin

    3. EU:n työaikadirektiivi

  • Ei ole löytynyt sopua opt out-järjestelmästä eikä päivystysajasta

    4. Työaika ja työllisyys

  • Joustavien ja monipuolisten työaikajärjestelyjen ja osa-aikatyön käyttö liittyy haasteeseen lisätä työllisyyttä, työurien pituutta ja yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista

Saukkonen


Työmarkkinasektori


Mitä voidaan sanoa työaikajoustoista Suomessa EU-tutkimuksen ja muiden tutkimusten perusteella?

  • Kaikissa tutkimuksissa samansuuntainen tulos: työaikajoustot ovat erittäin yleisiä; joka toisella suomalaisella on käytössä joustava työaikajärjestely, jossa työaikasaldoa voidaan tasata kokonaisilla vapaapäivillä pitemmän ajanjakson aikana

  • Ratkaisuja joustavien työaikojen käyttöön haetaan voimakkaasti myös työntekijöiden tarpeista lähtien

  • Pääosa yritysjohdosta ja työntekijöistä kokee työaikajoustot myönteisinä

  • Työntekijät kokevat työaikajoustot sitä myönteisemmin, mitä enemmän he voivat saada kokonaisia ja pitkiä vapaita

  • Vähintään yhtä tärkeää kuin se, onko joustavia työaikoja ylipäätään käytössä, on se, millä tavalla joustavat työajat järjestetään käytännössä

Saukkonen


Työmarkkinasektori


Työmarkkinasektori


Työmarkkinasektori


ad
  • Login