Ty ja elinkeinoministeri
This presentation is the property of its rightful owner.
Sponsored Links
1 / 59

Työ- ja elinkeinoministeriö PowerPoint PPT Presentation


  • 64 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

Työ- ja elinkeinoministeriö. EAKR-arviointien väliraportointi Seurantakomitean kokous 7.6.2012. Teema 1: EAKR- toimenpideohjelmien hallintojärjestelmän toimivuuden arviointi. A. B. C. Arvioinnin sisältö. Arvioinnin toteutus.

Download Presentation

Työ- ja elinkeinoministeriö

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


Ty ja elinkeinoministeri

Työ- ja elinkeinoministeriö

EAKR-arviointien väliraportointi

Seurantakomitean kokous 7.6.2012


Teema 1 eakr toimenpideohjelmien hallintoj rjestelm n toimivuuden arviointi

Teema1: EAKR-toimenpideohjelmienhallintojärjestelmäntoimivuudenarviointi


Sis llys

A

B

C

Arvioinninsisältö

Arvioinnintoteutus

Arvioinninkeskeisimmäthavainnotsekäniihinliittyvätjohtopäätöksetjakehittämissuositukset

Sisällys


Teema 1 eakr toimenpideohjelmien hallintoj rjestelm n toimivuuden arviointi1

Teema 1: EAKR-toimenpideohjelmien hallintojärjestelmän toimivuuden arviointi

  • Arviointi toteutettiin ajalla marraskuu 2011 – helmikuu 2012.

  • Arvioinnissa analysoitiin ohjelmien hallinnointia ja sen toimivuutta sekä ohjelma-alueittain että maakuntatasolla.

  • Arvioinnissa tarkasteltiin seuraavia arviointiteemoja:

    • Alueellisten, kansallisten ja EU-viranomaisten välisen yhteistyön sujuvuus

    • Hankevalinnan käytännöt, ml. ohjelmien ympäristö- ja kestävyyskriteerit ja - tavoitteet

    • Tietojärjestelmien toimivuus, ml. ympäristövaikutusten arviointi

    • Maksatusten sujuvuus

    • Hallinnollisten käytäntöjen ja menettelytapojen yhdenmukaisuus eri viranomaistahojen välillä

    • Hallinnollisten toimien sääntelyn tarkoituksenmukaisuus ja tulkinnan yhdenmukaisuus

    • Hallinnoinnin taloudellisuuden arviointi (hallinnoinnin kustannukset suhteessa rakennerahastovaroihin)


Sis llys1

A

B

C

Arvioinninsisältö

Arvioinnintoteutus

Arvioinninkeskeisimmäthavainnotsekäniihinliittyvätjohtopäätöksetjakehittämissuositukset

Sisällys


Arvioinnin toteutus

Arvioinnintoteutus

  • Arviointi toteutettiin kehittävän arvioinnin ja monitoimijaisen osallistavan lähestymistavan periaatteita noudattaen.

  • Arvioinnin yksi tärkeimmistä kulmakivistä oli asiakaslähtöisyys.

  • Arvioinnin menetelminä olivat:

    • Analyysi aiemmista arvioinneista ja selvityksistä.

    • Sähköinen kysely

    • Tapaustutkimukset

    • Asiantuntijahaastattelut

    • Kansainvälinen vertailu

ASIAKAS = RAHOITUKSEN SAAJA


Menetelmien hierarkiasta

Menetelmienhierarkiasta


Sis llys2

A

B

C

Arvioinninsisältö

Arvioinnintoteutus

Arvioinninkeskeisimmäthavainnotsekäniihinliittyvätjohtopäätöksetjakehittämissuositukset

Sisällys


Alueellisten kansallisten ja eu viranomaisten v lisen yhteisty n sujuvuus 1 2

Alueellisten, kansallisten ja EU-viranomaisten välisen yhteistyön sujuvuus 1/2

Hakijoiden näkemyksiä viranomaisilta saaduista ohjeistuksista.


Alueellisten kansallisten ja eu viranomaisten v lisen yhteisty n sujuvuus 2 2

Alueellisten, kansallisten ja EU-viranomaisten välisen yhteistyön sujuvuus 2/2

  • Alueellisten, kansallisten ja EU-viranomaisten välinen yhteistyö on asiakkaiden näkökulmasta toimivaa.

  • Sidosryhmien ja alueellisten toimijoiden näkökulmasta yhteistyön kipupisteet liittyvät ensisijaisesti välittävien toimijoiden määrään, kansallisista säästötavoitteista aiheutuviin menoleikkauksiin tai yksittäistapauksiin.

Johtopäätökset

  • Komissio on kiinnittänythuomiotahankehakemusvaiheeseen, hylättyjen hankkeiden suhteellisen vähäiseen lukumäärään.

  • Suomessa toteutettava hankeprosessi konsultatiivinen, joka johtaa suhteellisen suureen määrään peruttuja hakemuksia


Hankevalinta 1 2

Hankevalinta 1/2


Hankevalinta 2 2

Hankevalinta 2/2

  • Hankevalinta ja sitä edeltävä prosessi sekä yhteydenpito hakijan sekä viranomaistahojen välillä muodostaa hallintojärjestelmässä ”konsultatiivisen prosessin”.

  • Hakemusten käsittelyajat vaihtelevat eri toimijoiden välillä.

  • Aluekehittämiseen liittyvillä sidosryhmillä on hallintojärjestelmässä useita mahdollisuuksia osallistua hankevalintaan nykyisessä hallintojärjestelmässä

Johtopäätökset

  • Hakijat ovat varsin tyytyväisiä hankevalintaan ilman merkittäviä eroja eri viranomaisten välillä. Myöskään käsittelyaikojen vaihtelevuus ei viranomaisten välillä ei herätä suurta tyytymättömyyttä.


Tietoj rjestelmien toimivuus 1 2

Tietojärjestelmien toimivuus 1/2


Tietoj rjestelmien toimivuus 2 2

Tietojärjestelmien toimivuus2/2

  • Tietojärjestelmien toimivuuteen kohdistuu varsin paljon sekä yleistä että yksityiskohtaista kritiikkiä, jotka liittyvät sähköisesti ja paperitse toimitettaviin materiaaleihin, järjestelmien toimintavarmuuteen tai käytettävyyteen.

  • Osa järjestelmien ongelmista voidaan ratkaista niitä edelleen kehittämällä, mutta osa saattaa vaatia myös prosessien muuttamista, esim. sähköinen allekirjoitus.

    Johtopäätökset

  • Tietojärjestelmien tietoa on hyödynnetty seurantakomitean työssä, eri viranomaisten oman toiminnan kehittämisessä sekä arvioinneissa ja erillisselvityksissä.

  • Valtaosa tiedoista on käytössä olevien tietokantarakenteiden vuoksi erillisajojen takana. Niistä on myös tiedotettu sidosryhmille suhteellisen vähän.

Kehittämissuositukset

  • Yhteishankkeissa tulisi olla mahdollisuus siihen, että hakemuksessa on ainoastaan päätoteuttajan allekirjoitus

  • Sähköinen allekirjoitus käyttöön kaikkiin hankkeisiin

  • Mahdollisuus arvioida allekirjoituksen tarve kaikissa lomakkeissa (esim. seurantalomake)

  • Ohjeistavampi tietojärjestelmä, joko järjestelmään liitettävän ohjeen tai ”ohjaavien toimintojen” muodossa

  • Rahoittajalle pitäisi näkyä, mitä osioita on muutettu (muutosloki)

  • Lomakkeen järjestystä voisi harkita uudelleen (esim. ohjausryhmäkysymys voisi olla lopussa)

  • Valitut avainasiat voisivat siirtyä ja/tai kumuloitua loppuraporttipohjaan.


Maksatusten sujuvuus 1 2

Maksatusten sujuvuus 1/2


Maksatusten sujuvuus 2 2

Maksatusten sujuvuus 2/2

  • Asiakkaiden näkökulmasta maksatukset eivät ole kohtuullisia. Maksatusten kesto vaihtelee eri rahoittajien välillä merkittävästi.

  • Kipupisteitä ovat erityisesti maksatuskaavakkeiden monimutkaisuus (rahoittajakohtaiset kaavakkeet), maksuerien määrä ja maksuvälien tihentäminen suurissa hankkeissa sekä rahoittajakohtaisia eroja maksatusten käsittelyssä, maksatuskäytännöissä ja ohjeistuksissa.

  • Paikanpäällä tehtävä varmennus on raskasta viranomaisille erityisesti laajoilla alueilla. Vastaavasti useat asiakkaat näkevät paikan päällä varmentamisen hyvänä käytäntönä.

Johtopäätöksetjakehittämissuositukset

  • Maksatusten sujuvuuteen on jo kiinnitetty huomiota, mutta maksatuksiin liittyen tulisi entistä seikkaperäisemmin toteuttaa suuraluekohtaista ohjeistusta sekä koulutusta, huomioida maksatusten porrastusta sekä tuottaa yhtenäinen projektiopas seuraavaa ohjelmakautta ajatellen keskeisille maksajaviranomaisille.

  • Maksatukseen liittyvät asiat tulisi käydä entistä kattavammin läpi aloituspalaverissa, johon olisi hyvä kutsua myös taloushallinnon henkilöstö.


Hallinnollisten k yt nt jen ja menettelytapojen yhdenmukaisuus

Hallinnollisten käytäntöjen ja menettelytapojen yhdenmukaisuus

  • Hallinnolliset käytännöt ja menettelytavat eivät ole yhdenmukaisia eri EAKR-ohjelmissa.

  • Eriäviä käytäntöjä liittyy ainakin hankevalintaan (erilaiset kriteerit ja pisteytyskäytännöt) sekä maksatuksiin (erien neuvoteltavuus, vaaditut tositteet, tukikelpoisuutta koskeviin tulkintoihin).

Johtopäätökset ja kehittämissuositukset

  • Nykyisessä ohjelmarakenteessa käytäntöjen ja menettelytapojen yhdenmukaisuutta voi edistää esim. yhtenäisellä kansallisen tason tiedotuksella hakuajoista ja hakuprosesseista (esim. Rakennerahastosivut) ja/tai toteuttamalla kansantajuinen yksittäinen opas hankevalintaan ja maksatuksiin liittyen.


S ntelyn tarkoituksenmukaisuus ja tulkinnan yhdenmukaisuus

Sääntelyn tarkoituksenmukaisuus ja tulkinnan yhdenmukaisuus

  • Asiakkaiden ja sidosryhmien näkökulmasta viranomaisten tulkinnan yhdenmukaisuuden kannalta haastavimmat kohdat liittyvät tukikelpoisuusehtoihin sekä maksatuksiin.

Johtopäätökset

  • Tukikelpoisuuden määrittely on yksi konkreettisimmista sääntelyn johdonmukaisuuden ja neuvonnan yhdenmukaisuuden testitapauksista.


Ty ja elinkeinoministeri

Hallinnoinnin taloudellisuuden arviointi (hallinnoinnin kustannukset suhteessa rakennerahastovaroihin) 1/2


Ty ja elinkeinoministeri

Hallinnoinnin taloudellisuuden arviointi (hallinnoinnin kustannukset suhteessa rakennerahastovaroihin) 2/2

  • Hankkeiden hakijat arvioivat hankkeiden hakemiseen ja toteutukseen liittyvien hallinnollisten tehtävien vaatiman ajan suhteellisen vähäiseksi suhteessa muihin maihin tai kansallisiin rahoitusinstrumentteihin.

  • Hallinnoinnista eri toimijoille aiheutuvien kokonaiskustannusten (hakijoiden käyttämä aika, tekninen tuki, sidosryhmien ja muiden toimijoiden käyttämän muun ajan) puitteissa hallinnoinnin kokonaiskustannusten osuus rakennerahastovaroista voidaan karkeasti arvioida olevan n. 8-10 %. koko rakennerahastokokonaisuudesta.

Johtopäätökset

  • Asiakkaiden kokemaan hallinnolliseen taakkaan liittyvä laskennallinen säästöpotentiaali on n. 9-11 miljoonaa euroa, joka kohdistuu erityisesti hankesuunnitelmissa tarvittavien liitteiden määrän vähentämiseen ja yksinkertaistamiseen, sähköisen järjestelmän kehittämiseen siten, että siitä tulisi projektin varsinaista suunnittelua palveleva, väliraportointiin sekä maksatukseen liittyvien ohjeistuksen yksinkertaistamiseen.


Ty ja elinkeinoministeri

Teema 2: EAKR-RAHOITUKSEN VAIKUTUS ALUEIDEN YRITYSTOIMINNAN UUDISTUMISEEN, VERKOTTUMISEEN JA KANSAINVÄLISEN KILPAILUKYVYN PARANTAMISEEN


Sis llys3

A

B

C

D

E

Arvioinnin painopisteet

Kohdeyritykset

Kehittämisavustusten additionaliteetti

Yritysten tulevaisuudennäkymät

Vaikutusdynamiikan kuvauksia

Sisällys


Arvioinnin painopiste

Arvioinnin painopiste

  • Arviointisuunnitelman mukaisesti väliraportin painopisteenä on ollut tarkastella EAKR-ohjelman avulla yritystasolla syntyneitä tuloksia ja vaikutuksia.

  • Väliraportin tiedonkeruumenetelmänä on ollut 80 henkilökohtaista yrityshaastattelua.

  • Väliraportin tavoitteena on ollut tuottaa ohjelman vastuuhenkilöille aikaisempia arviointivuosia tarkempaa kuvausta yrityskohtaisista vaikutus-dynamiikoista eli toisin sanoen siitä, mitä lisäarvoa EAKR-hanketuet ovat yrityksille tuottaneet.


Arvioinnin painopiste1

Arvioinnin painopiste

  • EAKR-hanketukien yrityskohtaisten vaikutusdynamiikoiden kuvaukseen on tässä raportissa pyritty kahdella tavalla.

  • Väliraporttiin on laadittu yksityiskohtaisemmat ”minitapaustutkimukset” 11/20 haastatteluun osallistuneen yrityksen osalta.

  • Lisäksi tiedonkeruun kokonaisjoukkoa (80 yritystä) on käsitelty myös kokonaisuutena kehittämisavustusten vaikutusten osalta.

  • Tavoitteena on ollut:

    • Tuottaa kokonaiskuvaa rahoitetusta kehittämistoiminnasta – millaista kehittämistoimintaa yrityksissä on käytännössä toteutettu?

    • Välittömät tulokset – mitä muutoksia kehittämisrahoituksella on saatu liiketoiminnan kehittymisessä aikaan?

    • Välilliset lyhyen aikavälin vaikutukset – mitä vaikutuksia kehittämisrahoituksella on ollut yritysten kilpailukyvylle ja tuloksellisuudelle?


Sis llys4

A

B

C

D

E

Arvioinnin painopisteet

Kohdeyritykset

Kehittämisavustusten additionaliteetti

Yritysten tulevaisuudennäkymät

Vaikutusdynamiikan kuvauksia

Sisällys


Kohdeyritykset

kohdeyritykset


Kohdeyritykset1

kohdeyritykset


Kohdeyritykset2

kohdeyritykset


Sis llys5

A

B

C

D

E

Arvioinnin painopisteet

Kohdeyritykset

Kehittämisavustusten additionaliteetti

Yritysten tulevaisuudennäkymät

Vaikutusdynamiikan kuvauksia

Sisällys


Kehitt misavustusten additionaliteetti

Kehittämisavustusten additionaliteetti


Kehitt misavustusten additionaliteetti1

Kehittämisavustusten additionaliteetti

  • Mediaania tarkasteltaessa käy ilmi, että tuen alkamisajankohdan vuotena kehittämisavustuksilla ei ole ollut vielä vaikutuksia liikevaihdon kasvuun.

  • T+1 hetkellä avustukset ovat mediaanin mukaan kasvattaneet liikevaihtoa 8,75 %

  • T+2 – T+4 hetkellä avustukset ovat mediaanin mukaan lisänneet liikevaihtoa noin 10 %

  • T+4 vuoden jälkeen avustusten arvioidut vaikutukset liikevaihtoon laskevat.


Kehitt misavustusten additionaliteetti2

Kehittämisavustusten additionaliteetti

  • Tutkituista yrityksistä 81 % ilmoitti, että kehittämisavustuksella on ollut vaikutuksia yrityksen liiketoimintaosaamisen kasvuun.

  • Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat seuraaville osa-alueille:

    • Yrityksen strategiseen suunnitteluun liittyvän osaamisen kehittäminen

    • Myynti- ja markkinointiosaamisen kehittäminen

    • Markkina- ja kilpailutilanteen kartoittamiseen liittyvä osaaminen

    • Yrityksen johtamiseen liittyvän osaamisen kehittäminen


Sis llys6

A

B

C

D

E

Arvioinnin painopisteet

Kohdeyritykset

Kehittämisavustusten additionaliteetti

Yritysten tulevaisuudennäkymät

Vaikutusdynamiikan kuvauksia

Sisällys


Yritysten tulevaisuudenn kym t

Yritysten tulevaisuudennäkymät

  • Tavoitellun liikevaihdon kasvun mediaani on 68 %

  • Vaikka yritysjoukon osalta ei voida tehdä koko yritystukipopulaatiota koskevia johtopäätöksiä, voidaan kuitenkin todeta, että tässä arvioinnissa tavoitettu näyte pitää sisällään paljon kasvuhakuisia yrityksiä.

  • Henkilöstömäärän kasvuarvion mediaani on noin 4 htv.

  • Kuuden eniten henkilötyövuosien kasvua arvioineen yrityksen joukko tavoittelee myös korkeimpia liikevaihdon kasvulukuja.


Yritysten tulevaisuudenn kym t1

Yritysten tulevaisuudennäkymät


Sis llys7

A

B

C

D

E

Arvioinnin painopisteet

Kohdeyritykset

Kehittämisavustusten additionaliteetti

Yritysten tulevaisuudennäkymät

Vaikutusdynamiikan kuvauksia

Sisällys


Vaikutusdynamiikan kuvauksia

Vaikutusdynamiikan kuvauksia


Vaikutusdynamiikan kuvauksia1

Vaikutusdynamiikan kuvauksia


Vaikutusdynamiikan kuvauksia2

Vaikutusdynamiikan kuvauksia


Ty ja elinkeinoministeri

Teema 3: EAKR-rahoituksenmerkitysalueellistenosaamisympäristöjenkehittämisessäsekäosaamista, innovaatiotoimintaajaverkottumistamittaavienindikaattoreidenkehittäminen


Sis llys8

A

B

C

D

Arvioinnin painopisteet

Systemaattinen analyysi hankkeiden loppuraporteista

Verkostoanalyysi

Maakuntien osaamis- ja innovaatioprofiilit

Sisällys


Yhteenveto tiedonkeruuvaiheista

YHTEENVETO TIEDONKERUUVAIHEISTA

Teema 3 – OSAAMISYMPÄRISTÖJEN KEHITTYMINEN JA INDIKAATTORITYÖ

Vaikuttavuus-

analyysi

2012

Indikaattoreiden kehittäminen

2013 (=>2012)


Fokuksessa erityisesti toimintalinja 2

FokuksessaerityisestiToimintalinja 2

Toimintalinja 2 keskeiset tavoitteet ovat:

  • Yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välisen innovaatiotoiminnan aktivointi

  • Innovaatio- ja osaamisrakenteiden vahvistaminen

  • Verkottumisen edistäminen

Osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittäminen painottuu seuraaviin tekijöihin:

  • Huippuosaamisen kehittymisentukeminen

  • Tuotekehitystoiminnan ja soveltavan tutkimuksen edistäminen ja hyödyntäminen

  • Teknologian siirron ja uusien ideoiden hyödyntämisen edistäminen

  • Tuotantoprosessien ja teknologioiden kehittäminen

  • Innovaatiotoimijoiden (koulutus, tutkimus, ja yritykset) yhteistyöverkostojen ja oppimisympäristöjen kehittäminen

  • Innovaatiokeskittyminen tukeminen ja toimintojen kokoaminen

  • Välittäjäorganisaatioiden toiminnan ja palveluiden kehittäminen ja uudistaminen

  • Kansainvälistymisen tukeminen (markkinat, verkostot ja tutkimus)

  • Toiminnassa painottuvat sektorit tai toimijatahot:

  • Pk-yritysten innovaatiotoiminnan kehittäminen

  • Julkisen sektorin innovaatiotoiminnan kehittäminen

  • Palvelusektorin kehittäminen

  • Uusiutuviin energialähteisiin liittyvä kehittäminen

  • ICT:n parempi hyödyntäminen eri toiminnoissa ja eri sektoreilla

  • Alueiden erityisolosuhteita hyödyntävät toimialat ja teknologiat


Sis llys9

A

B

C

D

Arvioinninpainopisteet

Systemaattinenanalyysihankkeidenloppuraporteista

Verkostoanalyysi

Maakuntien osaamis- ja innovaatioprofiilit

Sisällys


Alustavia havaintoja systemaattinen analyysi hankkeiden loppuraporteista 1 6

Alustaviahavaintoja: Systemaattinenanalyysihankkeidenloppuraporteista 1/6

  • Käytiin systemaattisesti läpi EURA2007 –järjestelmässä olevien hankkeiden loppuraportit niiden hankkeiden osalta, jota olivat päättyneet 30.11.2011 mennessä. (yhteensä 280 hankketta toimintalinjojen 2 ja 5 osalta.

  • Työvaiheen tavoitteena oli tarkastella kuinka hyvin rahoitetut hankkeet vastaavat toimintalinja kahden edellä esitettyihin tavoitteisiin.


Alustavia havaintoja systemaattinen analyysi hankkeiden loppuraporteista 2 6

Alustavia havaintoja: Systemaattinen analyysi hankkeiden loppuraporteista 2/6

  • Hankkeiden loppuraportit poikkeavat sisällöiltään toisistaan hyvin paljon  samansisältöisen kokonaiskuvan muodostaminen on hankalaa.

  • Suurin osa rahoitetuista hankkeista pyrkii vastaamaan toimintalinjan tavoitteisiin, joitakin poikkeuksia on, mutta ne eivät keskity mihinkään maakuntaan, tai toimijaan.

  • Rahoitetuissa hankkeissa on yhtymäkohtia vuosien 2007-2010 maakuntaohjelmiin.

    • Esimerkiksi Päijät-Hämeessä, Satakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla osaamis- ja innovaatioympäristön kehittäminen.

  • Maakunnittaisia painotuseroja on havaittavissa: Esimerkiksi Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa matkailu, Keski-Suomessa verkostot ja Etelä-Pohjanmaalla hyvinvointi. Pohjois-Karjalassa toiminta keskittyy myös kivi- ja kaivannaisteollisuuteen. Pohjois-Savossa taas tuetaan alueen bio- ja lääketieteeseen liittyvää osaamiskeskittymää. Rajamaakunnissa nousee esille Venäjän läheisyyttä hyödyntäviä hankkeita.


Alustavia havaintoja systemaattinen analyysi hankkeiden loppuraporteista 3 6

Alustaviahavaintoja: Systemaattinenanalyysihankkeidenloppuraporteista 3/6

  • Hankkeiden indikaattoritietojen pohjalta:

  • 2 097 uutta työpaikkaa

  • 6 465 yritystä on ollut mukana hanketoiminnassa

  • 70 ympäristöpositiivista hanketta

  • 9 tasa-arvoa edistävää hanketta

  • Hankkeiden hanketyypit:

  • 65 % hankkeista kehittämishankkeita

  • 18 % hankkeista sekä kehittämis- että investointihankkeita

  • 17 % hankkeista investointihankkeita

  • Hankkeiden viisi suosituinta menoluokkaa:

  • Tutkimus- ja kehittämistoiminta

  • Yritysten innovaatiotoiminta

  • Matkailu

  • Tietoyhteiskunta

  • Energia


Alustavia havaintoja systemaattinen analyysi hankkeiden loppuraporteista 4 6

Alustaviahavaintoja: Systemaattinenanalyysihankkeidenloppuraporteista 4/6


Alustavia havaintoja systemaattinen analyysi hankkeiden loppuraporteista 5 6

Alustaviahavaintoja: Systemaattinenanalyysihankkeidenloppuraporteista 5/6


Alustavia havaintoja systemaattinen analyysi hankkeiden loppuraporteista 6 6

Alustaviahavaintoja: Systemaattinenanalyysihankkeidenloppuraporteista 6/6

EsimerkkinäPohjanmaa

  • Aineisto: päätetty ja raportoitu 10 hanketta, joiden yhteenlaskettu EU:n ja valtion rahoitusosuus on ollut noin 740 000 euroa. Näistä 1 investointihanke ja 2 sekä investointi- että kehittämishanketta. Loput 7 kehittämistoimintaa.

  • Pohjanmaalla päätetyt hankkeet keskittyivät myös paikallisten yritysten verkostoitumiseen ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen.

  • Toimijoista Vaasan ammattikorkeakoulu on ollut monessa hankkeessa tärkeä toimija. Hankkeissa on kehitetty sekä ammattikorkeakoulun omaa toimintaympäristöä että tiettyjä aloja (mm. matalaenergiarakentamista kerrostalotuotannossa)

  • Syntyneiden työpaikkojen määrä suhteessa projektien määrään on ollut otoksessa varsin vaatimaton. Toisaalta raportoitujen hankkeiden osalta myös hankkeiden keskikoko on hyvin pieni.


Sis llys10

A

B

C

D

Arvioinninpainopisteet

Systemaattinenanalyysihankkeidenloppuraporteista

Verkostoanalyysi

Maakuntien osaamis- ja innovaatioprofiilit

Sisällys


Alustavia havaintoja verkostoanalyysi 1 4

Alustavia havaintoja: verkostoanalyysi 1/4

  • Pilottitutkimuksen tarkoituksena on kokeilla verkostoanalyysiä innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen -toimintalinjan hankkeiden vaikuttavuuden arvioinnin välineenä.

  • Pyrimme verkostoanalyysin avulla tutkimaan verkostohankkeiden rakenteita ja havaittujen verkosto-ominaisuuksien yhteyttä yritysten liiketoimintaa kuvaaviin lukuihin. Pilottitutkimuksen kohdealueena oli Keski-Suomen maakunta.

  • Tutkimuksen kohteeksi valittiin 13 hanketta, joista vastauksia saatiin 11:sta. Kyselyn vastausprosentit jäivät melko alhaisiksi, joten kyselyaineistoa täydennettiin puhelinhaastatteluin. Puhelinhaastatteluvaiheeseen valittiin neljä vastausprosentiltaan lupaavinta hanketta. Vastausprosentit nousivat lopulta tyydyttävälle, yli 50 prosentin tasolle ”Keuruun osaamisverkosto esiselvitys” ja ”Liiketoimintaosaamisen kehittäminen eteläisen Keski-Suomen kärkiklustereissa” -hankkeiden osalta.


Alustavia havaintoja verkostoanalyysi 2 4

Alustavia havaintoja: verkostoanalyysi 2/4

  • Esimerkki:

  • Liiketoimintaosaamisen kehittäminen Etel. KS kärkiklustereissa

  • Verkoston yritysten yhteyksien määrä vaihtele suuresti.

  • Verkostohankkeeseen kuuluu yrityksiä, joilla ei ole yhtään yhteyttä hankkeen muihin yrityksiin.

  • Verkostossa keskeisimmissä asemissa olevat yritykset ovat suurimmaksi osaksi melko pieniä

  • Liiketoimintaosaamisen kehittäminen eteläisen Keski-Suomen kärkiklustereissa.

  • Pallukan koko: yrityksen kokoluokka

  • Pallukan tummuus: aika verkostohankkeessa

  • Viivan paksuus: yhteyden voimakkuus


Alustavia havaintoja verkostoanalyysi 3 4

Alustavia havaintoja: verkostoanalyysi 3/4

  • Vertailun perusteella ei voida päätellä, onko hanke vaikuttanut merkittävästi osallistuvien yritysten kasvuun tai kannattavuuteen, etenkin kun taantuma vaikutti oleellisesti sekä hankkeen yrityksiin että vertailuyrityksiin, mikä näkyy erityisesti vuoden 2009 tunnusluvuissa.

  • Sen sijaan voidaan jokseenkin varmasti sanoa, että hanke on kyennyt houkuttelemaan keskimääräistä nopeammin kasvavia ja keskimääräistä kannattavampia yrityksiä, mikä on itsessään merkittävä tulos.

Liikevaihdon muutos vuosina 2006-2008 ja 2008-2010 (% vuodessa, keskimäärin/yritys)

Yritysten tulos (% liikevaihdosta) vuosina 2006-2007 ja 2008-2010 (keskimäärin/yritys)


Alustavia havaintoja verkostoanalyysi 4 4

Alustavia havaintoja: verkostoanalyysi 4/4

  • Verkostoanalyysin menetelmillä on mahdollista saada uusia tuloksia verkostohankkeiden luonteesta ja vaikutuksista.

  • Verkostot ovat luonteeltaan hyvin erilaisia. Myös yritysten aktiivisuus verkostossa vaihtelee erittäin paljon. Alustavien havaintojen mukaan pienet yritykset voivat saavuttaa keskeisen aseman verkostoissa. Vastaavasti suuremmilla yrityksillä ei ole automaattisesti vahvaa roolia.

  • Vain harvat yritykset kokivat saavansa hankkeisiin osallistumisesta merkittävää lisäarvoa.

  • Alustavien havaintojen mukaan pilottihankkeeseen valikoitui keskimääräistä nopeammin kasvavia, tuottavampia ja paremmin kannattavia yrityksiä. Tällä perusteella voidaan todeta, että hanke on vetovoimainen menestyville yrityksille.


Sis llys11

A

B

C

D

Arvioinninpainopisteet

Systemaattinenanalyysihankkeidenloppuraporteista

Verkostoanalyysi

Maakuntien osaamis- ja innovaatioprofiilit

Sisällys


Maakuntien osaamis ja innovaatioprofiilit 1 2

maakuntien osaamis- ja innovaatioprofiilit 1/2

Hankeanalyysin ja tilastoaineistojen pohjalta muodostettu maakunta-kohtaiset osaamis- ja innovaatioympäristöjen kuvaukset. Tavoite tuottaa taustatietoa arviointiin. Profiilien sisältö isältö:

Osaamisen ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristö

  • Tiivis yhteenveto kehittämislinjauksista ja strategioista

  • Osaamisen ja innovaatiotoiminnan institutionaalinen rakenne (yliopistot ja korkeakoulut, tutkimuslaitokset)

  • Keskeiset osaamiseen ja innovaatioihin liittyvät tilastomittarit suhteessa koko maahan

  • Alueen elinkeinorakenteen tiivis kuvaus

    Osaamisympäristöjä, innovaatiotoimintaa ja verkottumista kehittävä hanketoiminta

  • Hanketoiminnan volyymi ja kohdentuminen (teema-alueet, toteuttaja)

  • Hanketoiminnan tulokset ja vaikutukset (sis. hankeanalyysin ja verkostoanalyysin tulokset)


Maakuntien osaamis ja innovaatioprofiilit 2 2

maakuntienosaamis- jainnovaatioprofiilit 2/2


  • Login