Uutta vanhaa vihre
This presentation is the property of its rightful owner.
Sponsored Links
1 / 25

UUTTA VANHAA VIHREÄÄ PowerPoint PPT Presentation


  • 136 Views
  • Uploaded on
  • Presentation posted in: General

UUTTA VANHAA VIHREÄÄ. KOHTI EKOLOGISTA ASUMISTA. ASUMINEN JA ILMASTONMUUTOS MILLAINEN RAKENNUS ON LUONTOYSTÄVÄLLINEN MIKÄ IHMEEN MATALAENERGIA- PASSIIVI TAI PLUSENERGIATALO? RAKENNUSPAIKKA JA TALON SIJOITTAMINEN ASUMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYDET. 1. ASUMINEN JA ILMASTONMUUTOS.

Download Presentation

UUTTA VANHAA VIHREÄÄ

An Image/Link below is provided (as is) to download presentation

Download Policy: Content on the Website is provided to you AS IS for your information and personal use and may not be sold / licensed / shared on other websites without getting consent from its author.While downloading, if for some reason you are not able to download a presentation, the publisher may have deleted the file from their server.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - E N D - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Presentation Transcript


Uutta vanhaa vihre

UUTTA VANHAA VIHREÄÄ

KOHTI EKOLOGISTA ASUMISTA


Uutta vanhaa vihre

  • ASUMINEN JA ILMASTONMUUTOS

  • MILLAINEN RAKENNUS ON LUONTOYSTÄVÄLLINEN

  • MIKÄ IHMEEN MATALAENERGIA- PASSIIVI TAI PLUSENERGIATALO?

  • RAKENNUSPAIKKA JA TALON SIJOITTAMINEN

  • ASUMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYDET


1 asuminen ja ilmastonmuutos

1. ASUMINEN JA ILMASTONMUUTOS

Ilmastonmuutoshirvittääisompiajapienempiämaanasukkaita. Ellemmeonnistutaittamaanhirviöltäniskoja, käymeilleenemmän tai vähemmänköpelösti.

Ilmastohirviönpysäyttäminenvaatiihuimiapäästövähennyksiä. Päästöistäpäästäänpienentämälläenergiankulutusta – jareippaasti.

Asuminenkuluttaavälttämättäenergiaa, muttatiesitkö, ettärakentaminenjarakennustenkäyttökuluttavat 40% kaikestaihmiskunnankäyttämästäenergiastajaluonnonvaroistajaettä ne aiheuttavat 40% kaikistajätteistäjahiilidioksidipäästöistä?

Kestävänkehityksenmukainenrakentaminen on Pohjois-EuroopassaerilaistakuinAfrikassa – mistä se mahtaajohtua?Kuva: NASA


Asuminen ja ilmastonmuutos

ASUMINEN JA ILMASTONMUUTOS

Suomessatalojenlämmitysaiheuttaanoinneljänneksenkaikistakotitalouksienkasvihuonepäästöistä, sähkönkulutusvajaankymmenesosanjaliikennenoinviidenneksen.

Eisiis ole yhdentekeväämitenjamillaisissataloissaasummejaelämme. Kodinvalintajasenkäyttöovatkinsuurimpiaympäristöpäätöksiä, joitayksittäinenihminentekee.

Kaavio: Lämmityksen, sähkön, liikenteenjamuunasumiseenliittyvänenergiansuhde


Asuminen ja ilmastonmuutos1

ASUMINEN JA ILMASTONMUUTOS

Asumisenenergiankulutustavoidaansäädelläkahdellatavalla.

Yksitapa on rakentaaentistäekologisempiarakennuksiasekäkorjatajavarustaajoolevassaoleviaasuntojasiten, ettäniidenkulutusmuuttuupienemmäksi.

Toinenratkaisuliittyyasumistottumuksiin. Tuhlailevastienergiaakäyttävänperheenkulutusvoi olla jopakaksinkertainenverrattunasäästäväisenperheenenergiankulutukseenvaikkaperheidenasunnotolisivattäysinsamanlaiset.

1973 rakennettuakerrostaloamuunnetaanremontissaenergiatehokkaaksipassiivitaloksi.


2 millainen rakennus on luontoyst v llinen

2. MILLAINEN RAKENNUS ON LUONTOYSTÄVÄLLINEN?

Rakentamallauusiaasuntojavoidaanvaikuttaasiihen, mitenpaljonasuminenkuluttaaenergiaajaaiheuttaapäästöjäjajätettä.

Ekotaloiksinimitetäänasuinrakennuksia, joissanämäasiat on pyrittyottamaanhuomioonjorakennusvaiheessa.

Ekotalo on luonnonmukaisistajapaikallisistamateriaaleistarakennettuluonnon- jakulttuuriympäristöäkunnioittavaasuinrakennus, jokalämpiäävähällä, uusiutuvallaenergiallajajostakäsinpäivittäispalvelutovatsaavutettavissakevyellä tai julkisellaliikenteellä.

Kohtiympäristöystävällistärakentamista: rakentamisenekologisuuttaarvioidaansenmukaan, pysyyköympäristösaastumattomana, säästetäänköluonnonvaroja, ovatkorakennuksetterveellisiä, säilyyköluontomonimuotoisenajavoidaankoravintotuottaalähellä.


Millainen rakennus on luontoyst v llinen

MILLAINEN RAKENNUS ON LUONTOYSTÄVÄLLINEN?

Mitävähemmänenergiaajaluonnonvarojamateriaalienvalmistamiseen on sitoutunut, sitävähemmänniistä on ympäristöllehaittaa.

Ekotalojasenrakenteetjaosatovatuusiutuvistajakierrätettävistälähitienoonluonnonmateriaaleista. Puu on Suomessaluontevaekotalonmateriaali.

Parhaassatapauksessaekotalonrakenteetovatyksinkertaisiajahelpostihuollettavissa.

Ekorakentaminenon järkeväämyössiitäsyystä, ettäluontoasäästävätalosäästäälisäksiasukkaidensakukkaroajaterveyttä. Englannissaonkinsyntynytkäsite smart house – fiksutalo.

Ekorakentamisessapyritäänkäyttämäänympäristöllehaitattomiamateriaalejajapintakäsittelyjä, kuvassakeittomaalattujaseinälautojakuivumassaennenseinäänkiinnittämistä. Kuva: PekkaHänninen


Milt energiatehokas talo n ytt

MILTÄ ENERGIATEHOKAS TALO NÄYTTÄÄ?

Millainen on sittenenergiatehokasekotalo

Muodoltaantällainenomakoti- tai pientalo on kaksikerroksinenjasenpohjamuotoon töpäkkäsuorakaide.

Muotoperustuukäytännöllisyydelle, sillämitäpienempi talon ulkovaipaneliulkoseinienjakatonsuhde on talon sisäpinta-alaan, sitäpienempi on hukkaanhaihtuvanlämmönmäärä.

Mitäparemmintalo on eristetty, sitävähemmän se kuluttaaenergiaa. Ulkovaipanjaikkunoidenjaovienlämmöneristyskykyonkinekotalontärkeimpiäominaisuuksia.

EkologistaajatteluajaperinteitäkunnioittavaNoppa –pientalo on suunniteltumuodoltaanenergiatehokkaaksi. Kuva: Avantoarkkitehdit / www.avan.to


3 mik ihmeen matalaenergia passiivi tai plusenergiatalo

3. MIKÄ IHMEEN MATALAENERGIA-, PASSIIVI- TAI PLUSENERGIATALO?

Uudetenergiaasäästävätrakennuksetluokitellaanmatalaenergia-, passiivi- japlusenergitaloihin.

Matalaenergiatalo on rakennus, jonkalämmittämiseentarvitaan 25 prosenttiavähemmänenergiaakuinvuoden 2010 normittäyttävätavallinentalotarvitsisi.

Matalaenergiataloon hyvineristettyjasenilmanvaihtojärjestelmäänkuuluutehokaslämmöntalteenotto.

Uudetrakennuksetluokitellaanniidenenergiatehokkuudenmukaan. Suhteessavanhaanrakennuskantaan ne ovathuomattavastienergiatehokkaampia.


Mik ihmeen matalaenergia passiivi tai plusenergiatalo

MIKÄ IHMEEN MATALAENERGIA-, PASSIIVI- TAI PLUSENERGIATALO?

Passiivitalo on vielämatalaenergiataloakinenergiatehokkaampi.

Passiivitalopysyylämpimänälähespelkästäänasukkaistajakodinkoneistavapautuvanhukkalämmönavullaja vain pakkasilla on tarvettalisälämmitykseen.

Passiivitaloon hyvintekninen, muttasiltiasukkaallehelppokäyttöinen. Paksutseinättekevätsisätilastahiljaisen, jatalotuntuuniidenansiostaryhdikkäältäjaluotettavalta.

Taustallaolevanvanhemmanrakennuksenjaetualallaolevanpassiivitalonerolämmöneristyksessätuleehyvinesilletässälämpökamerakuvassa. Kuva: wikipedia / Gralo


Mik ihmeen matalaenergia passiivi tai plusenergiatalo1

MIKÄ IHMEEN MATALAENERGIA-, PASSIIVI- TAI PLUSENERGIATALO?

Passiivitaloja on Keski-EuroopassajaRuotsissarakennettujouseitatuhansia – Suomessaverrattainvähemmän.

Voimmekuitenkinvieläkääntäähitautemmevoitoksi, sillävoimmevälttääyleisempiämuuallatehtyjävirheitä. Etenkinruotsalaisestapassiivirakentamisestakannattaaottaaoppia, silläovathanilmasto-olosuhteemmemelkosamanlaiset.

PitkäträystäätjaparvekeestävätaurinkoakuumentavastaLindåsinpassiivitaloakesäisin. Talvellaaurinkopääseepaistamaansisäänasuntoihinsamallalämmittäenniitä.


Mik ihmeen matalaenergia passiivi tai plusenergiatalo2

MIKÄ IHMEEN MATALAENERGIA-, PASSIIVI- TAI PLUSENERGIATALO?

Plusenergiatalotuottaaenemmänenergiaakuin se ehtiikuluttaa.

Plusenergiataloon yleensähuippuenergiatehokaspassiivitalo, johon on liitettyomaenergiantuotanto-järjestelmäkutenaurinkopaneeleja. Jos sähköätuotetaantalossaliikaa, ylimääräinensähkösyötetäänvaltakunnanverkkoon.

Esimerkiksikuvansaksalaistalonasukkaattienaavatkeskimäärin 200 € kuussamyymälläkatonsähköpaneeleillatuotettuasähköä

Suomessaon muutamiaplusenergiatalojakehitteillä.

Plusenergiatalotuottaaenemmänenergiaakuin se ehtiikuluttaa. Kuva: PekkaHänninen


4 rakennuspaikka ja talon sijoittaminen

4. RAKENNUSPAIKKA JA TALON SIJOITTAMINEN

Rakennuspaikanvalinta– silloinkuin se on mahdollista – jakäsittelyvaikuttavathuomattavastikin talon jasenasukkaidenympäristölleaiheuttamaankuormaan.

Liikennepäästöineen on näistärasitteistasuurin: henkilöautonkäyttövoiviedäjopaenemmänenergiaakuin talon lämmitys.

Turhaaliikennettä on siissyytävälttää, jatalokannattaarakentaapalvelujenkutenkauppojenjakoulujenlähelle.

Asumisenekotehokkuusei ole vain rakentamiseenliittyvää - myösliikennejaliikkuminen on huomiotavakokonaisuudessa. Kuva: PekkaHänninen


Rakennuspaikka ja talon sijoittaminen

RAKENNUSPAIKKA JA TALON SIJOITTAMINEN

Rakennuspaikanpienilmastovaikuttaaosaltaanmyös talon lämmitystarpeeseen. Suojainenetelärinne on parempikuinvarjoisa, tuulinen tai kosteapaikka.

Pihankäsittelyllävoivaikuttaapaikalliseenluonnonmoninaisuuteen.

Rehevä, luonnonmukainenpihatarjoaaelinympäristönhuomattavastiuseammallelajillekuinkynittynurmikko. Omaryytimaataaslisäätalon omavaraisuuttajaekologisuutta.

Bruno Eratinsuunnittelema Villa Solbranten on rakennettu1978. Se on Suomenensimmäisiäekotaloja. Kuva: Bruno Erat


Rakennuspaikka ja talon sijoittaminen1

RAKENNUSPAIKKA JA TALON SIJOITTAMINEN

Ekotalontilasuunnitteluhyödyntääauringonluonnollistaenergiaa.

Oleskelutilatsijoitetaanauringonpuolelle. Talviaurinkopääseelämmittämäänoikeinsuunnattujenikkunoidenkauttasisätilojenrakenteita. Rakenteisiinvarastoitunutlämpösäteileeyöllähuonetiloihin. Vähemmänlämpöätarvitsevattilat, kutenvaate- jamakuuhuoneet, sijoitetaanpuskurivyöhykkeeksi talon pohjoispuolelle.

Tätäkutsutaanaurinkoenergianpassiiviseksihyödyntämiseksi. 

Esimerkkipassiivisenaurinkoenergianhyödyntämisenhuomioimisestataloasuunniteltaessa. Piirros: Mikael Westermark


Rakennuspaikka ja talon sijoittaminen2

RAKENNUSPAIKKA JA TALON SIJOITTAMINEN

Aurinkoenergianpassiivinenhyödyntäminen on harvojalämmitysmuotoja, jotkaeivätvaadijuurikaanlisäinvestointeja, jajoidensuunnittelu on arkkitehdinkäsissä.

Passiivistaaurinkoenergiaahyödyntävässärakennuksessakesälläliikakuumeneminenestetäänkasvillisuuden, räystäiden, kaihtimien tai markiisienavulla.

Esimerkiksilehtipuu on myösloistavaaurinkosuoja, jokatoimiimyöstalvella. Kesälläpuuvarjostaalehdilläänjatalvella, kun lämpöätarvitaan, se päästääauringonlämpösäteilynlävitseen, kun lehdetovatvarisseet.

Eko-ViikkiHelsingissä on yksikotimaisiaekologisenrakentamisenkoekenttiä. Talot on suunniteltujasuunnattuauringonvalohuomioonottaen. Kuva: PekkaHänninen


4 asumisen v ltt m tt myydet

4. ASUMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYDET

Kotona olleessaan ei aina tule miettineeksi, että nykyaikaiseen asumiseen liittyy tiettyjä vaikeasti ohitettavia välttämättömyyksiä.

Asuminen ilman sähköä, juoksevaa vettä, lämmitystä ja jätehuoltoa on toki mahdollista, mutta nykypäivän ihmiselle yleensä etenkin kaupungeissa ja taajamissa asuessa erittäin hankalaa.


Asumisen v ltt m tt myydet s hk

ASUMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYDET –SÄHKÖ

Vain häviävän pieni osuus kotitalouksista on sähköverkon ulkopuolella. Arki ilman sähköä tuntuisikin nykyisellään lähes mahdottomalta.

Sähkön osuus pientalon energian kulutuksesta on kolmannes ja vaikka yksittäisten laitteiden energiatehokkuus paranee, sähkön kokonaiskulutus kuitenkin kasvaa jatkuvasti erilaisten laitteiden määrän lisääntyessä.

Katkaisijallavarustettujakorasiasammuttaalaitteidenvirran-säästötilan - virransäästötilassaolevatlaitteetaiheuttavatkeskimäärin 10% kotitalouksiensähkölaskusta. Kuva: PekkaHänninen


Asumisen v ltt m tt myydet vesi

ASUMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYDET–VESI

Veden johtaminen, puhdistaminen ja varsinkin lämmittäminen kuluttavat energiaa.

Keskiverto kansalainen kuluttaa vuorokaudessa 155 litraa vettä, josta 45 prosenttia on lämmintä. Lämpimän käyttöveden osuus jokapäiväisestä energiankulutuksestamme on merkittävä.

Normaalisti rakennetuissa uusissa taloissa lämpimän käyttöveden osuus on viidennes koko talon energiakulutuksesta.

150 yhdenlitrantölkkiä on lähelläyhdenihmisenpäivittäisenvedenkulutuksenkeskiarvoa. Lämpimänvedenosuus on huomattava.


Asumisen v ltt m tt myydet vesi1

ASUMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYDET–VESI

Erittäin vähän muuten energiaa kuluttavan passiivitalon kokonaisenergiankulutuksesta se voi olla peräti suurempi kuin huoneiden lämmittämisen ja sähkön osuus. Lämpimän veden säästeliäs käyttö on erityisen tärkeää.

Vettä käytettäessä on myös hyvä muistaa, että lähes kaikki kotona käytetystä vedestä päätyy lopulta viemäriin, muuttuen siten jätevedeksi. Myös jäteveden käsittely kuluttaa energiaa.

Tutustu veden kulutukseesi: http://www.vesikoulu.fi/

RuotsalaisessaVaxönekokylässäjätevedetkäsitelläänpaikallisesti. Ruoikkoetualalla on osajätevesinluonnonmukaistapuhdistusjärjestelmää. 


Asumisen v ltt m tt myydet l mmitys

ASUMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYDET– LÄMMITYS

Suomessa jokaisessa ympärivuotiseen asumiseen tarkoitetussa talossa on jonkinlainen lämmitysjärjestelmä.

Pattereissa kiertävä lämmin vesi on saatettu lämmittää öljyä polttamalla, kaukolämpöä hyödyntämällä tai lattialämmitys saattaa toimia sähköllä. Lämmin ilma voi virrata myös taloon lämpöpumpusta. Jotkin omakotitalot voivat lämmitä myös puuta tai pellettejä polttamalla.

Lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän valinta vaikuttavat nekin talon kokonaisenergiakulutukseen.

Biopolttoaineidein, kutenpuun, eikatsotaaiheuttavanhiilidioksidipäästöjä. Kuva: PekkaHänninen


Asumisen v ltt m tt myydet l mmitys1

ASUMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYDET– LÄMMITYS

Asennettujen lämmitysjärjestelmien hiilidioksidipäästöjä (g/kWh):Aurinkolämmitys 10 Sähkölämmitys 270–900 Öljylämmitys 267

Kaukolämpö 218 Pellettilämmitys 30 Maalämpöpumppu 120 Ilmalämpöpumppu 200–280

Jokainen lämmitysjärjestelmä kuluttaa energiaa ja aiheuttaa suoraan tai välillisesti päästöjä.

Kotimaiset uusiutuvat energiamuodot ovat vähiten ympäristöä kuormittavia auringon lämpösäteilyn hyödyntämisestä puhumattakaan.

Puusta ja muista biopolttoaineista ei katsota aiheutuvan kasvihuonepäästöjä, koska uudet kasvit sitovat ilmasta takaisin sen hiilen, jota edellisten polttaminen on aiheuttanut.


Asumisen v ltt m tt myydet j tteet

ASUMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYDET– JÄTTEET

Kotitalous jätteiden osuus valtakunnan kasvihuonekaasupäästöistä on vain parin prosentin luokkaa, mutta henkeä kohden laskettuna ne aiheuttavat kuitenkin keskimäärin noin 500 kilon hiilipöllähdyksen.

Siksi lajittelu on tärkeätä ja sen merkitys tulevaisuudessa tulee kasvamaan.

Kotitalousjätteidenkierrätystä. Kuva: PekkaHänninen


Asumisen v ltt m tt myydet j tteet1

ASUMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYDET–JÄTTEET

Esimerkkejä jätteiden hiilidioksiidipäästöistä:

A                   BBiojäte                                 84                  109Tekstiilit                               10                   30Paperi ja pahvi                    90                   270Pienmetallit                         12                   56

A Keskivertokuluttaja tuottaa vuodessa jätettä (kg)B Kaatopaikkajätteen hiilidioksidipäästöt (kg CO2-ekv)

Lajittelemattomina kaatopaikalle päätyessään ruoantähteet, vaatteet, paperi ja muut orgaaniset ainekset mätänevät, jolloin hapettomassa tilassa syntyy metaania.

Metaani on hiilidioksidia parikymmentä kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu ja kasvihuonepäästöjä syntyy yli jätteiden oman painon.

Lajittelu ja kierrättäminen ovat siis todellisia ympäristötekoja!


Asumisen v ltt m tt myydet j tteet2

ASUMISEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYDET– JÄTTEET

Maapallon luonnonvarat hupenevat. Lisäksi neitseellisistä raaka-aineista valmistettujen esineiden kuten lasi- ja alumiinipurkkien tuottaminen kuluttaa huomattavasti enemmän energiaa kuin kierrätysmateriaaleista valmistaminen.

Tulevaisuudessa lajittelun merkitys korostuu entisestään– toivottavasti myös talojen rakentamisessa kierrätetyn materiaalin osuus tulee yleistymään entisestään.

Pullojenuusielämärakennusmateriaalina.


  • Login